Muutosvastarinta selittää
ihmisen käyttäytymistä muutostilanteissa. Käsite tarkoittaa, että ihmiselle on
luontaista pitää kiinni vanhoista, tutuista tavoista, asenteista ja
käsityksistä. Anonyymit nettikeskustelijat luovat kuvitelmaa siitä, että
suomalaiset ovat harvinaisen muutosvastarintaista kansaa ja mm. sote-uudistusta
ja pakolaispolitiikkaa vastaan tuntuu löytyvän hyvinkin kärkkäitä mielipiteitä.
Työelämässä todellisuus on kuitenkin toinen ja muutosvastarinta onkin
suhteellisen harvinaista suomalaisilla työpaikoilla.
Työelämä 2020 –hanke
on yksi edellisen hallituksen käynnistämistä kärkihankkeista ja sen tavoitteena
on, että suomalaisesta työelämästä tulisi Euroopan paras vuoteen 2020 mennessä.
Hankkeen viime kesäkuussa teettämä verkkokysely paljastaa, että suomalaiset
suhtautuvat työelämän muutoksiin myönteisesti. Selvityksen mukaan jopa 76 %
suomalaisista on valmis opettelemaan työssään uutta ja kehittämään asioita.
Vain 5 % vastaajista suhtautui työelämän muutokseen kielteisesti.
Verrattuna moniin
Euroopan maihin, suomalaisilla on työpaikoillaan paljon osallistumis- ja
kehittämismahdollisuuksia, sillä organisaatiot ovat Suomessa matalia. Työelämä
2020 –hankkeen johtaja Margita Klemetti toteaakin, että juuri mahdollisuus
vaikuttaa asioihin työelämässä lisää työntekijöiden muutosmyönteisyyttä.
Tulisiko
suomalaisten kuitenkin vastustaa äänekkäämmin työpaikalla tapahtuvia muutoksia? Parhaimmillaan muutosvastarinta voi johtaa tarpeellisiin korjauksiin ja
henkilöstön mielipiteiden huomioiminen vahvistaa yhteenkuuluvuutta ja
luottamusta.
(Kuva täältä)
Moikka! Mielestäni Suomalaisten pitäisi saada osallistua muutokseen mukaan enemmän, muutos ei voi olla yllätys joka tapahtuu johdon päätöksestä ja kukaan ei siitä ole tietoinen. Suomalaisten pitäisi oppia kommunikoimaan ''oikein'' muutostilanteissa, ei mököttämällä hiljaa omalla työpisteellä tai valittamassa kovaan ääneen muille ja lietsomassa vihaa.
VastaaPoistaOikea asenne olisi asiallinen ja rakentava keskustelu jokaisen osapuolen osalta (johto,henkilöstö..), jolloin luottamus kasvaisi ja ongelmakäyttäytymiseen pitäisi puuttua keskusteluilla tai muilla keinoilla.
-Marjut
Olen yllättynyt, että suomalaiset ovat työpaikoilla noinkin postiivisesti muutoksiin suhtautuvia! Mielestäni muutoksia pitää vastustaa vain, jos siihen on jokin painava syy. Tuntuu välillä, että jotkut vastustavat muutosta ihan vain muutoksen takia. Olen samaa mieltä Marjutin kanssa, että tässä keskustelu ja kommunkointi ovat ratkaisevassa roolissa.
VastaaPoistaHei :) Yllätyin itsekkin siitä, että vain 5 % vastaajista kertoo suhtautuvansa muutoksiin kielteisesti. Mielestäni muutoksia tulisi toisaalta vastustaa äänekkäämmin, mutta toisaalta ei. Jos kyseessä on vastustaja, joka näkee, että muutos ei ole täysin loppuun asti mietitty, tulisi hänen ehdottomasti tuoda näkökantansa ja kehitysehdotuksensa esiin. Näin ollen asia parhaassa tapauksessa korjataan ja se luo mainitsemaasi yhteenkuuluvuuden tunnetta ja vahvistaa luottamusta. Lisäksi todennäköisyys onnistuneeseen muutosprosessiin kasvaa.
VastaaPoistaToisaalta, jos kyseessä on pelkästään "turha jupina", eli muutoksen vastustaminen ilman minkäänlaisia kehitysehdotuksia, kannattaa tällaisen ihmisen mielestäni olla hiljaa tai esittää konkreettisia vaihtoehtoja.