Työhyvinvointi muutostilanteissa

Toimialasta riippumatta, tämän päivän työelämään liittyvät erilaiset muutokset ja niiden mukanaan tuoma huoli työllisyydestä, toimeentulosta sekä oman osaamisen riittävyydestä. Lomautusten, irtisanomisten ja supistamisten avulla pyritään tuomaan säästöjä ja korjata heikentyneen taloustilanteen mukanaan tuomaa vajetta. Jatkuvat muutokset ja epävarmuus omasta taloudellisesta turvasta ovat kuitenkin suuria ja keskeisiä työhyvinvoinnin haasteita. Muutokset työpaikalla voivat aiheuttaa yksilötasolla suuria kriisejä, joten esimiesten olisi hyvä varautua kohtaamisiin työntekijöiden kanssa.

Muutosten, myös negatiivistenkin, johtamisella on suuri merkitys siihen, miten henkilöstö niihin suhtautuu. Muutostilanteissa esimiehen tulisi toimia esimerkillisesti ja sitoutua itse muutokseen 100%:sti. Läsnäolo, kuunteleminen ja yhteistyöhön kannustaminen helpottavat muutosprosessin läpivientiä. Muutosjohtajuudessa olisi tärkeää saada jokainen työyhteisön jäsen osallistettua muutoksen toteuttamiseen, sillä myös työhyvinvoinnin säilyminen on todennäköisempää, mikäli henkilöstö kokee olevansa osallisina muutoksessa.

Muutostäyteisessä työelämässä on onneksi havahduttu työhyvinvoinnin tärkeyteen. Myös työterveyshuollon ja henkilöstöosaston tuki osataan tarpeen tullen hyödyntää muutostilanteissa. Käyköhän kuitenkin usein niin, että esimies itse jää ilman tarvitsemaansa tukea?

Stockmann

Stockmann-konserni on pysytellyt otsikoissa viime vuosien ajan, eivätkä uutiset valitettavasti ole olleet kovin positiivisia. Aikaisemmin tässä kuussa ilmoitettiin toimitusjohtaja Per Thelinin jättävän tehtävänsä. Thelin, joka tunnetaan nimenomaan muutosjohtajana ja saneeraajana, palkattiin Stockmannin johtoon loppuvuodesta 2014. Stockmannin hallituksen mukaan ruotsalainen Thelin suorittikin hänelle asetetut leikkaustoimet jopa odotettua nopeammassa aikataulussa.

Thelinin johtajuuden aikana Stockmann teki radikaaleja liikkeitä saadakseen toimintansa jälleen kannattamaan. Akateeminen kirjakauppa ja Seppälä myytiin ja kodin elektroniikan, lemmikkitarvikkeiden sekä lelujen myynnistä vastaavat nykyään vuokralaiset. Lisäksi Venäjällä toimivat tavaratalot on myyty.

Konsernin strategia tähtää nyt pitkän aikavälin kilpailukyvyn ja kannattavuuden parantamiseen liiketoiminnan muutoksen avulla. Tulevaisuudessa Stockmann aikookin keskittyä kiinteistöliiketoimintaan, asiakaskokemukseen tavarataloissaan sekä Lindexin myymälöissä ja näiden verkkokaupoissa.

Minkälaisena sinä näet Stockmannin tulevaisuuden? Uskotko, että tavaratalokauppa saadaan jälleen kannattamaan, vai kutistuuko yhtiön toiminta pelkäksi kiinteistöyhtiöksi? Olisiko korjausliikettä voitu saada aikaiseksi vähemmän radikaaleilla muutoksilla?

(Kuva täältä)

Liian hiljainen muutosvastarintaliike?

Muutosvastarinta selittää ihmisen käyttäytymistä muutostilanteissa. Käsite tarkoittaa, että ihmiselle on luontaista pitää kiinni vanhoista, tutuista tavoista, asenteista ja käsityksistä. Anonyymit nettikeskustelijat luovat kuvitelmaa siitä, että suomalaiset ovat harvinaisen muutosvastarintaista kansaa ja mm. sote-uudistusta ja pakolaispolitiikkaa vastaan tuntuu löytyvän hyvinkin kärkkäitä mielipiteitä. Työelämässä todellisuus on kuitenkin toinen ja muutosvastarinta onkin suhteellisen harvinaista suomalaisilla työpaikoilla.

Työelämä 2020 –hanke on yksi edellisen hallituksen käynnistämistä kärkihankkeista ja sen tavoitteena on, että suomalaisesta työelämästä tulisi Euroopan paras vuoteen 2020 mennessä. Hankkeen viime kesäkuussa teettämä verkkokysely paljastaa, että suomalaiset suhtautuvat työelämän muutoksiin myönteisesti. Selvityksen mukaan jopa 76 % suomalaisista on valmis opettelemaan työssään uutta ja kehittämään asioita. Vain 5 % vastaajista suhtautui työelämän muutokseen kielteisesti.

Verrattuna moniin Euroopan maihin, suomalaisilla on työpaikoillaan paljon osallistumis- ja kehittämismahdollisuuksia, sillä organisaatiot ovat Suomessa matalia. Työelämä 2020 –hankkeen johtaja Margita Klemetti toteaakin, että juuri mahdollisuus vaikuttaa asioihin työelämässä lisää työntekijöiden muutosmyönteisyyttä.

Tulisiko suomalaisten kuitenkin vastustaa äänekkäämmin työpaikalla tapahtuvia muutoksia? Parhaimmillaan muutosvastarinta voi johtaa tarpeellisiin korjauksiin ja henkilöstön mielipiteiden huomioiminen vahvistaa yhteenkuuluvuutta ja luottamusta.

(Kuva täältä)